ClimateTeach2025-hankkeen työpaketti 2 on saatu päätökseen, kun ilmastonmuutostietoisuuden arviointityökalu on viimeistelty. Kyseessä on moniulotteinen mittari, joka on kehitetty ja validoitu neljässä Euroopan maassa.

Kehitystyön lähtökohtana oli kirjallisuudessa havaittu puute: ilmastonmuutostietoisuutta on useimmiten mitattu yksiulotteisesti ja tosiasiatietoon keskittyen, jolloin tunteisiin ja käyttäytymiseen liittyvät ulottuvuudet ovat jääneet sivuun. Tarveanalyysin pohjalta hanketiimi suunnitteli työkalun, joka kattaa kolme toisiinsa kytkeytyvää osa-aluetta – tiedon, tunteen ja käyttäytymisen – viisiportaisena Likert-asteikkona.

Ilmastonmuutoksen ja psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntijat kustakin kumppanimaasta laativat osioita kaikkiin ulottuvuuksiin ja hioivat niitä yhteisessä verkkopaneelissa, jolloin syntyi 84 osion alustava kokonaisuus. Tämän jälkeen hanketiimin ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat jokaisen osion relevanssin ja selkeyden, ja osioiden määrä väheni 60:een.

60 osion lomaketta pilotoitiin kasvokkain 25 opiskelijan kanssa Turkissa, 20 opiskelijan kanssa Itävallassa, 20 opiskelijan kanssa Suomessa ja 25 opiskelijan kanssa Romaniassa. Itävalta ja Suomi käyttivät alkuperäistä englanninkielistä lomaketta, kun taas turkin- ja romaniankieliset versiot laadittiin kulttuurienvälisen käännöstyön ja asiantuntijatarkistuksen avulla. Opiskelijoiden palaute epäselvistä osioista johti 52 osion tarkennettuun lomakkeeseen varsinaista validiteetti- ja reliabiliteettitutkimusta varten.

Aineisto kerättiin verkossa korkeakouluopiskelijoilta kaikissa neljässä kumppanimaassa; poikkeavien havaintojen poistamisen jälkeen analyysit tehtiin 737 osallistujalla, joiden keski-ikä oli 22,88 vuotta. Eksploratiivinen faktorianalyysi vahvisti kolmen faktorin rakenteen, joka selitti 62,59 % kokonaisvarianssista (KMO = .927), ja tuloksena syntyi lopullinen 21 osion mittari, jossa on 8 tieto-, 8 tunne- ja 5 käyttäytymisosiota. Reliabiliteettikertoimet olivat kauttaaltaan korkeat, ja koko mittarin Cronbachin alfa oli .902.

Työkalun käyttöön laadittu käytännön opas julkaistaan raporttina englanniksi, ja siihen liitetään turkin-, romanian- ja saksankieliset liitteet.